Historiikki

Tämä on tarina Helsingin yrittäjänaisten historiasta, yrittäjyydestä ja aktiivisuudesta yhdistyksemme toiminnassa. Haluamme jakaa tarinaamme näistä edelläkävijöistä ja rohkeista naisista, joiden esimerkki innostaa ja inspiroi kaikkia nykyisiä ja tulevia yrittäjänaisia.

Kerromme tässä yhteydessä vain pienen osan tarinastamme. Sen laajempi muoto ilmestyi kirjana 2018: Tarinoita rohkeista naisista. Kirja on lainattavissa tai ostettavissa yhdistykseltämme.

Ilman historiaa ei ole tulevaisuutta

Sota oli onnellisesti ohi, vauvabuumi tosiasia ja mittari näytti syyskuussa vielä hellelukemia. Elettiin vuotta 1947. Uuden ajattelutavan “ kaikki on mahdollista “ – hengessä, helsinkiläisessä ravintola Kestikartanossa kävi eräänä lokakuisena iltana kuhina. Ateneumin kupeessa sijaitseva ravintola oli niittänyt mainettaan herkkuja notkuvasta buffet- pöydästään ja nyt se täyttyi sekä Yksityisyrittäjien Liiton naisjäsenistä että lehti-ilmoituskutsun saaneista naisista.

Tuona iltana, lokakuun 23. päivä allekirjoitettiin Helsingin Yrittäjänaisten yhdistyksen ensimmäinen perustamisasiakirja ja samalla sovittiin 100 markan jäsenmaksusta. Kokouksessa valittiin johtokunta, joka ensimmäisessä kerhokokouksessaan valitsi keskuudestaan yhdistyksen puheenjohtajaksi Yksityisyrittäjien Keskinäisen Vakuutusyhtiön ( nyk.Fennian) kamreerin, Rva Rauha Hasselblattin .

Yhdessä päätettiin toiminnan keskeisimmät teemat, joista yhtenä oli kuntatason vaikuttaminen yrittäjien toimintaedellytyksiin. Keskiöön nousi myös jatkuva kehittyminen ja monenmoisten uusien taitojen kartuttaminen. Lähestyvät olympialaiset innostivat yrittäjänaisia opettelemaan vieraita kieliä ja tilaisuuksien ja tapahtumien järjestämiseksi valikoitui Taiteilijakoti Lallukka.

“Naisella on kaikkea mitä menestyvän liikeyrityksen pyörittämiseen tarvitaan: mielikuvitusta, rohkeutta ja luovuutta. 

– Rauha Hasselblatt

Mistä lie mahtoikaan kummuta valovoimaisen kamreerin aatteen palo naisten yrittäjyyteen ja sen kehittämiseen? Tuota innokkuutta hän siirsi myös tyttärelleen Ruthille, joka osallistui usein yhdistyksen kokouksiin. Into ja palo säilyivät tyttären sydämessä vielä äidin kuoleman jälkeenkin. Aktiivinaisilla oli oman yritys- ja yhdistystoiminnan tukena usein kotona huushollia hoitava kotiapulainen. Se mahdollisti kummasti yhdistystoimintaan osallistumisen, aina kerho-illoista hyväntekeväisyystapahtumiin.

Yhdistys rekisteröitiin pari vuotta myöhemmin 29.9.1949. Hallituksen muodostivat tuolloin helsinkiläiset:

Oma tupa

Lallukka toimi mainiosti kerhoiltojen pitopaikkana, mutta naisten mielessä siinsi haave ikiomasta huoneistosta. Tehtailija Augusta Ohlsson järjesti yrittäjänaisille kutsut kotonaan, ja tässä tapahtumassa päätettiin Omakotirahaston perustamisesta.

Tuon aikaisten tapahtumien vetonauloista oli ravintola Kestikartanossa  järjestetyt perheenemäntäillat. 

Vuoteen 1960 mennessä aiemmin perustettu rahasto oli tuottanut 700 000 markkaa. Augusta Ohlsson lahjoitti rahastoon 2 miljoonaa markkaa, Aino Stolt- Järvinen ja Olga Aikala antoivat molemmat miljoona markkaa korotonta lainaa ja pankista nostettiin oheen vielä laina. Näillä yhteisvaroilla yhdistys hankki ensimmäisen oman huoneistonsa Fredrikinkatu 34 B osoitteesta ja se maksoi 8,7 miljoonaa markkaa. 

Tupaantuliaisia vietettiin Fredalla  maaliskuussa 1961 ja hymy oli herkässä vuosia jatkuneen aherruksen ja aktiviivisen toiminnan ansiosta. Tämä oli ensimakua myös tuleville huoneistokaupoille, jotka toteutuivat vuonna 1993, kun yhdistys osti huoneiston Uudenmaankadulta, vuonna 1892 valmistuneesta kiinteistöstä.

Uudenmaankadun huoneiston kantavat seinät saivat kyytiä, kun remonttimiehet olivat purkamassa kantavaa tiiliseinää. “Eipä hätää mitään, totesi Marjatta Koppinen, “Turusta hankittiin sopiva ratakiskon pätkä, jolla tuettiin huneistoon haluttu kaariaukko.” Eipä ole vieläkään pudonnut! “ Yrittäjänaistemme ahkeruuden ansiosta, kaikki yhdistyksen lainat maksettiin pois vuoteen 1972 mennessä. 

Hyväntekeväisyydestä yhteiskuntavastuuseen 

Uuden vuosituhannen lähestyessä hyväntekeväisyys sai uusia muotoja. Kotiapulaisten aikakausi oli ohi, eikä päivähoitopaikkoja ollut kaikkien saatavilla. Yrittäjänaistemme nuorimmaiset olivat tuttu näky liiketilojen takahuoneissa, joissa he olivat äidin työpaikan hoteissa ja myös turvassa. Tästä tuli käsite takahuonelapset.

Vuotta ennen 40- vuotisjuhlia, 1986, edunvalvonta määrittyi yhdistyksemme keskeisimmän toiminnan osa-alueeksi. Käytännössä tämä tarkoitti, että yrittäjänaisten keskusliitto oli nyt valtakunnallinen edunvalvojamme ja yhdistyksemme keskittyi helsinkiläisten yrittäjänaisten etujen ajajaksi.

60- luvun aktiivitoiminta mm. Kaunialan sotavammasairaalan kanssa oli pakko jättää, sillä ajanpuute ei enää riittänyt aktiivitoimintaan. Hyväntekeväisyyttä ei silti unohdettu. Ennen erilaisten tapahtumien organisointia, päätettiin kohde, jolle kertyneitä varoja tapahtumasta lahjoitettiin. Kauniala sai edelleen lahoituksia, samoin Ensikotien liitto sekä Lihasvammayhdistys.

Toimintaan tuli mukaan nyt tuli yhteiskuntavastuu. Naisten Pankin vuotuinen- Kävele naiselle ammatti, oli tapahtuma, jossa oltiin mukana ja tuotot lahjoitettiin Afrikan naisten ammatilliseen koulutukseen. Yrittäjänaiset olivat mukana myös monikansallisessa Equal-projektissa, jonka tavoitteena oli parantaa perheen ja työn yhteensovittamista, tarjoamalla jäsenten organisoimaa kotipalvelua Punavuoren asukkaille.

Töitä tehtiin myös keskusliiton kanssa, jotta yritys, äidin työnantajana, saisi valtiolta korvausta maksamistaan vanhemmuuden kuluista. Välillä seistiin mielenilmauksissa tai pidettiin lehdistötilaisuuksia, vaihtelevalla menestyksellä. Helsingin kaupunginjohtajan audienssilla kerrotiin yrittämisen ongelmakohdista ja valotettiin ratkaisuehdotuksia.

“ On se raskasta olla rikas”

Vuosi 2008 toi tullessaan pilvenreunaterveiset Rauhalta ja hänen tyttäreltään Ruthilta. Rauha Hasselblatt julisti aikanaan, että naisen yhteiskunnallinen asema oli siirtymässä hiljalleen kulisseista kohti päänäyttämöä. Ja tuolla näyttämöllä, kohti nimiroolia. Eipä osannut Rauha kuvitella, miten oikeassa hän olisi ja kuinka monella eri tavalla hän on edelleen osana Helsingin Yrittäjänaisten aktiivista toimintaa.

Rauhan tyttären Ruth Heinen os. Hasselblatt yhdistyksellemme jättämien testamenttivaroin, me voimme tänä päivänä tarjota jäsenistöllemme monipuolista, osittain tuettua toimintaa kulttuuritapahtumiin sekä erilaisiin koulutuksiin liittyen.

Mittavan lahjoituksen hoidossa on omat sääntönsä. Rahavarat on sijoitettava tuloa tuottavasti ja turvallisesti. Sijoittamispäätökset tuottivat usein tuskaa ja puheenjohtaja totesikin joskus, että on se niin “raskasta olla rikas”

Yhdistyksen arvohuoneistolla on ollut yhdistytoiminnan ohella vakituisia ja tilapäisiä vuokralaisia näihin päiviin asti. Huoneisto on vaatinut sijoitusmuotona osakkeenomistajaltaan huolellista perehtymistä ja se on velvoittanut erityisesti hallituksen jäseniltä  ymmärrystä  omistamisen vastuista ja velvoitteista. Vanha rakennus ja huoneisto vaatii luonnollisesti ylläpitoa ja kunnostamista.

Putkiremontilta ja peruskorjauksilta ei ole voitu välttyä ja vuonna 2013 yhdistyksen piti nostaa pankkilaina tulevia kustannuksia kattamaan. Testamenttivarat eivät soveltuneet sääntöjensä mukaisina tähän tarkoitukseen. Tästäkin selvittiin, remontti toteutettiin ja laina maksettiin pankille sittemmin takaisin.

Kansainvälistymistä länteen ja itään, reissunaisia

Yrittäjänaiset tutustuivat yrittämiseen myös muissa maissa. Ensiaskeleet otettiin jo vuonna 1950 kun yhdistyksemme naiset tekivät vierailumatkan Tukholmaan ja Visbyhyn paikallisia yrittäjänaisia tapaamaan. Vierailukutsu Pietarin yrittäjäjänaisilta vastaanotettiin  elokuussa 1998.  

Vuonna- 99 tuli kutsu kansainväliseen naisyrittäjyyskonferenssiin ”Networking and Womens Entrepreneurs- Helsinki Business Associations in Finland, jossa /Milli Lahtinen, puheenjohtajamme piti puheen. Matka taittui muiden yrittäjänaisten kanssa linja-autolla, jossa puheenpitäjä harjoitteli sanomaan sujuvasti entrepreneur– in english. Samassa tilaisuudessa tavattiin mm. presidentti Tarja Halonen.

Matkoja on sittemmin tehty Tallinnaan paikallisten yrittäjänaisten vieraina. Yhdistyksen jäsenilleen organisoimia matkoja on ollut useita, mm. Barcelonaan. Keskusliitto on organisoinut jäsenistölleen ulkomaanmatkoja mm. Budapestiin, Milanoon, Madridiin ja Karibialle.

Uudelle vuosituhannelle

Vuosituhannen alussa jäsenmäärä alkoi jälleen kasvaa ja samanaikaisesti naisyrittäjyyden liiketoiminnan luonteessa tapahtui radikaali muutos. Siinä, missä kivijalkakaupat olivat aiemmin olleet etusijalla naisyrittäjiemme liiketoimissa, tilalle alkoi putkahdella entistä enemmän asiantuntijayrityksiä.

Yhdistystoiminnan luonne muutti myös hivenen suuntaansa- fokuksessa oli naisyrittäjien aseman vahvistaminen ja vakiinnuttaminen osana suomalaista yhteiskuntaa. Yhteistyö eri yrittäjä- yhdistysten kanssa lisääntyi. Yhdessä oltiin mm. Yrittäjäliikkeen satavuotisjuhlassa ja yhteistyötapahtumassa Helsingin kaupungin elinkeinopalvelyksikön kanssa.

Tietotekniikan kehittyminen näkyi nyt yhdistystoiminnan aktiviteeteissa moneen suuntaan: erilaisten verkostojen hyödyntäminen, tilaisuuksien ja tapahtumien organisoiminen, yhteydenpito ja markkinointiviestintä helpottui, kun tietoa saatiin ja jaettiin ajantasaisesti, yli sidosryhmien. 

“Älä studaa tulla stadiin” 

“Älä studaa tulla Stadiin, täällä on nastaa
Hipsterit ja rastat täällä tulee sua vastaa.
Tänne mahtuu punkkia, rokkia ja jazzia…
…ja lopuksi varsinainen kutsu: 
Stadissa puhutaan montaa kieltä,
Siinä on mahtavasti mieltä-
suomee, savvoo, hiljaa ja kovvoo!
Tulkaa stadiin!

Still going strong

Näin reippaasti räppäsivät leidit valtakunnallisessa liittokokouksessa Forssassa Raija Tervomaan sanoittaman slangiräpin tahtiin, kutsuen samalla eri yhdistysten jäseniä osallistumaan tulevaan valtakunnalliseen tapahtumaan- Starat stadissa. Erilaisuuden arvostaminen, sen hyödyntäminen ja kunnioittaminen onkin aina ollut näkyvä osa yhdistystoimintaamme.

Vuosien saatossa yhdistyksemme on julkaissut useita omasta historiastamme kertovia pienempiä sekä suurempia julkaisuja. Lopulta vuonna 2018 Naisten päivänä, näki päivänvalon upea historiikkimme: Tarinoita vahvoista naisista. Historiikin kirjoitti Anne Pentti ja kirjan ohjausryhmässä kirjaa olivat synnyttämässä Marjo Pyykönen, Katariina Blomqvist, Jaana Koskinen, Milli Lahtinen ja Marjo Wilska. Kirjassa kerrotut tarinat ja sisältö ovat peräisin jäsenistöltämme- senioreilta ja aktiiveilta. Julkkareita ja tilaisuuttamme kävi kunnioittamassa myös silloinen kulttuuriministeri Sampo Terho.

Helsingin yrittäjänaisten toiminta on alusta lähtien ollut viriiliä, ihmisiä ja yrittäjänaisia osallistavaa sekä yhteiskunnallisesti vaikuttavaa toimintaa- yhteensä yhdeksällä vuosikymmenellä. Vaikka maailma, olosuhteet ja yrittäjätoiminnan edellytykset monen muun asian ohella ovat muuttuneet, yhdistyksemme toiminta-ajatus on edelleen sama: 

Me haluamme tukea ja edistää naisyrittäjän kokonaisvaltaista hyvinvointia. Me haluamme auttaa jäsenistöämme kasvamaan ja kehittymään ihmisenä sekä yrittäjänä. Me tiedämme kokemuksesta, että kasvu ei tunne rajoja. Ja parasta kasvussa, on sen äärettömyys.

Lähteet: 

Yhdistyksen historiajulkaisut 50-vuotisjuhlajulkaisusekä 70-vuotisjuhlan historiikki “Tarinoita vahvoista naisista”

Helsingin Yrittäjänaiset ry:n tarinallinen historiikki

”Tarinoita vahvoista naisista – Helsingin Yrittäjänaisten taival 1947-2017” julkaistiin Kansainvälisenä Naistenpäivänä, 8.3.2018. Kirjassa yhdistyksen jäsenet, vahvat ja sinnikkäät yrittäjänaiset, kertovat tarinoitaan seitsemän vuosikymmenen aikana.

Kirjan tilaukset: hinta 35 €, tilille Helsingin Yrittäjänaiset ry Nordea FI97 1745 3000 0956 97, viite 13. 
Viestikenttään tilaajan nimi. Postituskulut lisätään tarvittaessa.

Lisätietoja: hallitus@helsinginyrittajanaiset.fi

Helsingin Yrittäjänaisten puheenjohtajat kautta aikojen

• Rauha Hasselblatt 1947–1950
• Irja Liuksiala 1951–1955
• Orvokki Kaunisto 1956–1960
• Lempi Aarva 1961–1962, 1964–1966
• Maj-Lis Kajander 1963, 1977–1979
• Aino Kaarla 1967–1973
• Irma Haahtela 1974–1976
• Heini Mäkinen 1980, 1987–1988, 1992–1993
• Oili Mattila 1981
• Anja Lehtinen 1989
• Ritva Nyberg 1990–1991
• Marjatta Koppinen 1994–1995, 2001–2002
• Irmeli Viljamaa 1996
• Eeva Eskola (Horsma) 1982–1986, 1997–1998
• Mirja Ulmanen 2003–2006
• Ruut Malmberg 2009
• Marjo Pyykönen 2009–2010
• Jaana Toppari 2010
• Marju Silander 2011–2012
• Anne Hyvönen 2012
• Milli Lahtinen 1999–2000, 2007–2009, 2013–2016
• Jaana Koskinen 2017–2020
• Ulrika Larpes 2021–