Keikkatyöstä yrittäjäksi!

Helsingin Yrittäjänaisten rahastonhoitaja Riitta Ahonen

Oletko tehnyt keikkatyötä töiden välityspalveluiden kautta? Entä oletko myynyt työpalveluasi niin, että hoidat myynnin ja työn itse, mutta laskutat työn laskutuspalvelun kautta? Ehkä tietämättäsi oletkin jo yrittäjä.

Välittääkö välittäjä?

Erilaiset sähköiset työnvälityspalvelut c-to-c ja ”laskutuspalvelut” ovat yleistyneet viime vuosina. Kuka tahansa voi tilata näistä palveluista esim. koiran ulkoilutusta, ikkunan pesua tai vaikkapa tavaroiden kantoapua – unohtamatta toki ruokakuljetuksia tai kotisiivousta. Ihmettelen sitä, etteivät sen kummemmin työn tilaajat kuin palvelun tuottajatkaan (työntekijät) ole kyseenalaistaneet palveluiden legitimiteettiä: onko työntekijät vakuutettu, kuka vastaa mahdollisista vahingoista tekijöille ja/tai työn teettäjille. Näissä palvelukonsepteissa tilaaja maksaa työstä välitys- tai laskutuspalvelulle eli kolmannelle osapuolelle, joka ottaa välistä provision. Työn tekijä saa työstä joko sovitun palkkion per työsuorite ennakonpidätyksen jälkeen. Jos palkkiosta ei pidätetä työeläke- ja työllisyysrahastomaksua, voit olla melko varma, että sinua kohdellaan yrittäjänä.

Tekisinkö diilin?

Moni lienee tietämätön siitä, että kuka tahansa Suomessa voi tehdä diilin työsuorituksesta toisen osapuolena kanssa. Sovitte, mitä toinen osapuoli tekee ja mitä toinen osapuoli vastaavasti tästä maksaa. Nämä asiat kannattaa laittaa paperille, niin kummallekaan osapuolelle ei jää epäselvyyttä siitä, mitä työstä ja sen hinnasta on sovittu. Hinta siis määräytyy ostajan ja myyjän välillä. Hintaan voidaan sopia lisättäväksi myös tarvittavien välineiden ja aineiden kustannukset, mutta tämä ei ole pakollista.

Kun kyse on työn suorittajan itsenäisesti tekemästä diilistä, jossa hän tekee työn itsenäisesti, ei ostajan ja myyjän välille synny työsuhdetta. Ostajan näkökulmasta on kyse joko työkorvauksen tai laskutustyönä tehdyn työn maksamisesta.

Asioi omaverossa

Entä, miten maksu ja ilmoitusvelvoitteet hoidetaan? Kuka tahansa luonnollinen henkilö voi rekisteröityä ennakkoperintärekisteriin. Ennakkoperintää voi hakea omaverossa aivan yhtä helposti kuin verokorttia. Jos päädyt tähän ratkaisuun, on hyvä muistaa pari termiä. Liikevaihto tarkoittaa sitä summaa, jonka veloitat asiakkailta kalenterivuoden aikana. Verotettava tulo puolestaan on se summa, joka sinulle jää työn suorittamiseksi muodostuvien kulujen jälkeen. TÄMÄ on se summa, jolle haet ennakonpidätystä. Jos et vielä tiedä verotettavan tulon määrää, voit ilmoittaa mahdollisimman pienen summan (esim. 100 euroa) ja silti rekisteröityä ennakonpidätysreksiteriin, vaikka ennakoita ei maksettavaksi määrättäisikään.

Pidä kirjaa tuloista ja menoista

Voit ilmoittaa vuoden aikana kertyneet verotettavat tulot veroilmoituksellasi joko pitkin vuotta TAI vasta seuraavana vuonna, kun veroilmoituksen täytön aika koittaa virallisesti. Saaduista tuloista ja kuluista on ”kirjanpitovelvoite”, mikä kuitenkin yksityishenkilöllä tarkoittaa sitä, että tulot ja kulut tulee jotenkin listata ylös päivämäärän mukaan. Tämän voi tehdä ruutupaperilla tai excelissä. Tärkeintä on, että dokumentista voi tarvittaessa todentaa saadut tulot sekä kulut tulojen hankkimiseksi (materiaalit, työvälineet, matkakulut, yms.). Kuitit on hyvä pitää tallessa ainakin verotuksen päättymiseen asti. Joskus verottaja pyytää pistokokeenomaisesti todentamaan tuloja ja kuluja.

Seuraa raja-arvoja

 Vielä pari raja-arvoa: Jos innostut työskentelemään yrittäjänä niin, että koko vuoden aikana laskutetun työpanoksesi arvo on yli 8261,71 euroa, tulee sinun ottaa Yrittäjäeläkevakuutus (YEL).

Toinen raja-arvo on arvonlisäverolla. Jos liikevaihto – ei siis työpanoksen arvo, vaan kaikki myynneistä saatu tulo yhteensä vuoden aikana – ylittää 15000 euroa. Jos kuitenkin haluat hyödyntää arvonlisäveron vähennysoikeutta ostoissasi, voit liittyä arvonlisäveron piiriin, vaikka heti aloittaessasi yritystoiminnan. Tämä on järkevää erityisesti silloin, jos ostat ja myyt tuotteita. Aloittavan yrittäjän kannattaa arvonlisäveron osalta ilmoittautua vuosi-ilmoittajaksi.
Jos arvonlisäveron alainen vuosiliikevaihto jää vähäiseksi, voi vuosittain tehtävällä ilmoituksella hakea ns. alarajahuojennusta. Periaatteessa arvonlisävero on vero, jonka yrittäjä tilitetään valtiolle. Kun yritystoiminta on vähäistä (alle 30000/ vuosi), on mahdollista saada alarajahuojennus, jonka ansiosta valtiolle tilitetään vain osa tai ei mitään laskutetusta arvonlisäverosta. Jos et halua huolehtia arvonlisäverosta ja eläkevakuutuksesta, huolehdi siitä, että vuoden aikana tienaamasi yritystoiminnan tulo jää alle 8261,71 euroa.

Viisas vakuuttaa toimintansa

Sitten vielä vakuutukset, joihin viittasin jo alussa. Teit sitten töitä laskutuspalvelun kautta tai itsenäisesti, sinun kannattaa kysyä vakuutusyhtiöstäsi tähän toimintaan vakuutusta. Tärkeintä on, että olet vakuuttanut itsesi mahdollisten tapaturmien varalta. Lisäksi tarvitset vakuutusturvan mahdollisesti tuottamallesi vahingolle (jos ming-dynastian aikainen vaasi rikkoutuu asiakkaan ikkunoita pestessä). Ehkä paikallaan on myöskin jonkinlainen oikeusturvavakuutus.

Kirjoittaja: Riitta Ahonen, KLT-kirjanpitäjä , Helsingin Yrittäjänaiset ry:n rahastonhoitaja

Jätä kommentti