Kannanotto koskien valtioneuvoston 2025 budjetissaan ehdottamaa muutosta korotetun kotitalousvähennyksen alentamista koti-, hoiva- ja hoitotyön osalta huomioiden sen vaikutukset pieniin yrityksiin.
Ehdotettu muutos valtiontalouden budjettiin tulisi koskemaan hyvin heikossa asemassa olevia kansalaisia sekä taloudellisesti että työllisesti.
Tilastokeskuksen mukaan noin 70–80 % sosiaali- ja terveysalan yrittäjistä on naisia. Tämä pitää sisällään muun muassa vanhuspalvelut, kotipalvelut ja pienet hoivakodit, jotka ovat tyypillisesti yksinyrittäjien tai pienten yritysten pyörittämiä. Monissa tapauksissa nämä pienet yritykset on myös perustettu, koska työntekijän työ on ulkoistettu kilpailulle hoito- ja hoiva-alalla kuntien toimesta. Jos tämä yrittäjän työ otetaan heiltä pois jäävät he itsekin mahdollisesti rasittamaan työttömänä yrittäjänä valtion taloutta sen sijaan että he voisivat olla tuottavalla yritystoiminnallaan tukemassa valtion toimintaa.
Tässä on kyseessä siis 0,06 % tulo-osuus koko tulobudjetista valtionbudjetista otettujen laskelmien mukaan. Eli pienestä osuudesta mutta isosta vaikutuksesta pienille yrittäjänaisille ja tietysti vaikutus on iso myös palvelujen ostajille.
Korotettu kotitalousvähennys koskee nimenomaan koti-, hoiva- ja hoitotyön ostamista em. pieniltä yksinyrittäjiltä ja yleensä pienyrittäjiltä. Tällä hetkellä on käytössä vasta vuoden 2022 viralliset tilastot korotetun kotitalousvähennyksen käytöstä (julkaistu 4.12.2023). Tuolloin se oli ensimmäisen kerran käytössä.
Korotetun kotitalousvähennyksen osuus oli 18 % ja hoito- ja hoivatyön osuus 3% eli 21 % koko kotitalousvähennysoikeudesta. Kotitalousvähennystä käytettiin kokonaisuudessaan 525 milj € eli nyt keskusteltavan korotetun kotitalousvähennyksen osuus oli n 110 milj €. Tämä oli siis korotetun kotitalousvähennyksen kokonaismäärä. Verohallinnon tiedotteen mukaan Korotettu kotitalousvähennys alenee enimmillään 1900 € verotettava henkilö.
Vaikutukset valtion verotuloihin
Korotetun kotitalousvähennyksen poiston on arvioitu parantavan valtion verotuloja vuonna 2025 yht. 47 milj ja sen jälkeen vaikutus vuositasolla 96 milj. Lisäksi huomioitava, että arvio on ainoa budjetissa mainittu ansio- ja pääomatulotasolla tuplannut tulonlähde valtiolle. Laskentaa ei ole avattu mistä se johtuu, joten sen laskentatapaan ei ole mahdollista ottaa kantaa, mutta epäilemme sen paikkansapitävyyttä suuresti. Lisäksi kyseessä on siis vain 0,06 % tulo-osuuden vaikutus koko tulobudjetissa.
Vaikutukset kotitalouksiin
Korotetun kotitalousvähennyksen osuus oli 18 % ja hoito- ja hoivatyön osuus 3% eli 21 % koko kotitalousvähennysoikeudesta. Kotitalousvähennystä käytettiin kokonaisuudessaan 525 milj € eli nyt keskusteltavan korotetun kotitalousvähennyksen osuus oli n 110 milj €. Tämä oli siis korotetun kotitalousvähennyksen kokonaismäärä.
Kotitalousvähennystä on vuoden 2024 verotuksessa mahdollista hakea 3.500 € vuodessa. Nyt sitä ollaan vähentämässä siten, että sitä voi hakea 2025 verotuksessa enimmillään 1.600 €. Verohallinnon tiedotteen mukaan kotitalousvähennys alenee enimmillään 1900 €. Aivan huikea summa pienille talouksille.
Tuolla määrällä on jo iso edun käyttöä alentava merkitys esim. kotitalouksiin, jotka käyttävät kotitalousvähennyksen hoiva- ja hoitovähennystä. Useassa tapauksessa he ovat pienituloisia yhteiskunnan avun tarpeessa eläviä henkilöitä.
Vaikutukset naisvaltaiseen yritystoimintaan
Tämän lisäksi, mistä lausunnon antaja on hyvin huolissaan, on tämän alennuksen vaikutuksista tuota työtä tekeviin yrityksiin. Lukuisat hoiva- ja hoitotyötä kotitalouksille tekevät yritykset ovat pieniä, mahdollisesti yksinyrittäjien yrityksiä. Usein näitä yrityksiä ovat perustaneet henkilöt, joiden työ on ulkoistettu kunta-alan toimijoilta ja nyttemmin aluehallintoalueen alaisuudesta. Eli ensin valtion toimet ovat pakottaneet heidät yksinyrittäjiksi ja nyt kun he ovat työnsä ja yritystoimintansa aloittaneet niin heiltä viedään mahdollisuus työn tekemiseen. Hyvin todennäköistä sen sijaan on, että valtio on budjetissaan arvioinut verovaikutuksen 47 milj € tuloja niin se kuitenkin kääntyy alaspäin, koska yhä harvemmilla on varaa käyttää kotitalouspalveluja sen kasvaneen hinnan takia. Monet hoiva- ja hoitotyön ostajista ovat pienituloisia joko vammaisia tai vanhuksia. Tähän vielä yhdistettynä jo 1.9.2024 toteutettu arvonlisäveronkorotus, jonka arvioitiin tuovan valtion kassaan verotuloja, mutta tähän mennessä tällaista vaikutusta ei asiantuntijoiden mukaan ole tavattu. Sen sijaan kuluttajahintojen korotuksen yhteydessä myös näiden palvelujen hankintamäärät alenevat.
Jos kotitalousvähennys- ja hoiva- ja hoitotyönvähennysoikeuden määrät laskevat näin voimakkaasti kuin valtio budjettiehdotuksessaan ehdottaa, niin sen vaikutus tulee aivan varmasti olemaan päin vastainen kuin budjettiehdotuksessa esitetään. Kotitalous-, hoiva- ja hoitotyötä tekevät pienet ja yksinyrittäjät tulevat rasittamaan suurelta osin vähennyksen alentamisen ja arvonlisäverokorotuksen jälkeen työttömyystilastoja. Näillä pienyrittäjillä ei ole mitenkään mahdollista jatkaa toimintaansa asiakaskannan vähentyessä kuten ennustettua.
Lausunnon antaja Helsingin Yrittäjänaiset ry on vuonna 1947 toimintansa aloittanut yhdistys tarkoituksenaan on parantaa naisyrittäjien kannattavan liiketoiminnan yleisiä edellytyksiä pääkaupunkiseudulla, edistää yrittäjyyttä, tervettä kilpailua ja yrittäjänaisten välistä yhteistyötä. Tämän lisäksi yhdistys toimii yrittäjänä toimivien ja yrittäjyyttä edistävien naisten etujärjestönä.
Helsingin Yrittäjänaisten yhdistyksen jäseninä on lukuisa joukko nyt lausuman alaisuudessa toimivien yritysten yrittäjänaisista.
Helsingin yrittäjänaiset ry vastustaa korotetun kotitalousvähennyksen poistamista ja kehottaa valtioneuvostoa arvioimaan sen vaikutuksen uudelleen, jotta yrittäjyyden edellytykset ja kansalaisten hyvinvointi voidaan turvata.
Helsingissä 29.11.2024
Eira Hovi, puheenjohtaja
Tiina Juhe, Edunvalvonta
Helsingin Yrittäjänaiset ry